Bluesin kuningas B.B. King

Bluesin kuninkaaksikin tituleerattu B.B. King aloitti uransa radioesiintyjänä 1940-luvun loppupuolella Yhdysvaltain Memphisissä, ennen kuin hän saavutti maailmanlaajuista mainetta blues- ja rhythm and blueskitaristina lukuisilla menestysalbumeilla, kuten Midnight Believer. 1950-luvulla hänen uransa lähti kovaan nousuun ja hän esiintyi parhaimmillaan jopa 342 kertaa vuoden aikana.

Nuoruusvuodet Mississipissä ja Tennesseessä

Laulaja ja kitaristi Riley B. King syntyi vuoden 1925 syyskuussa Yhdysvaltain Mississipin osavaltion pienessä Berclairin kylässä, jossa hänen isänsä ja äitinsä Albert ja Nora Ella King työskentelivät vuokraviljelijöinä. Hänestä oli tuleva yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista bluesesiintyjistä, tärkeä suunnannäyttäjä bluesin eri tyyleille sekä ensisijainen roolimalli rockkitaristeille.

Palveltuaan toisessa maailmansodassa Riley B. King, joka tunnetaan peremmin B.B. Kinginä, alkoi työskennellä tiskijukkana Tenneseen Memphisissä. Tuolla syntyi myös hänen taitelijanimensä, kun häntä kutsuttiin toisinaan Beale Streetin bluespojaksi, joka lyhentyi lempinimenä muotoon ”B.B.”.

Vuonna 1949 tämä lahjakas kitaristi levytti ensimmäisen albuminsa ja seuraavana vuonna King aloitti kaikkiaan kaksitoista vuotta kestäneen yhteistyön eri kausina nimillä Kent, RPM tai Modern tunnetun levy-yhtiön kanssa. Hän levytti useita rhythm and blues -hittejä, kuten ”You Know I Love You” sekä ensimmäisen kansallisen ison hittinsä ”Three O’Clock Blues”, joka nousi R&B-listan kärkisijalle. Levyttämisen lisäksi B.B. King kiersi säännöllisesti esiintymässä yökerhoissa. Keskimäärin hän esiintyi yli 30 vuoden ajan yli kolmessasadassa näytöksessä per vuosi. Hänen musiikkityylinsä ja nimensä toi hänelle lempinimen Bluesin kuningas.

1960-luvulla King muutti New Yorkiin, jossa hän siirtyi soittamaan suuremmille areenoille managerinsa Sid Seidenbergin ohjauksessa. Seidenberg sai Kingin esiintymään myös rockyleisölle, minkä ansiosta yhdessä ”The Thrill Is Gone” -kappaleen kanssa hän saavutti suurta mainetta muusikkona myös maailmanlaajuisesti.

Arvostettu taiteilija

B.B. King on yksi musiikin alan arvostetuimmista taiteilijoista. Vuonna 2006 King voitti parhaan perinteisen bluesalbumin Grammy-palkinnon duettolevyllään ”80”. Tätä ennen hän oli voittanut useita Grammy-palkintoja menneiden vuosikymmenien aikana. Myöhemmin samana vuonna hän sai myös presidentti George W. Bushilta presidentin vapaudenmitalin, mikä on Yhdysvaltain korkein siviilikunniamerkki. Vuonna 2008 avattiin Mississipin Indianolaan myös B.B. Kingin musiikkiin, häntä inspiroineeseen musiikkiin sekä suistoalueen historiaan keskittyvä muusikon omaa nimeä kantava museo.

Myös Kingin vuonna 2008 julkaisema ”One Kind Favor” -albumi keräsi runsaasti positiivisia arvioita.  Albumilla hän esitti omia versioitaan John Lee Hookerin ja T-Bone Walkerin kaltaisten muusikoiden kappaleista, minkä ansiosta hän voitti levystään uransa viidennentoista Grammyn. Vuonna 2012 hän esiintyi Valkoisessa talossa, jossa presidentti Barack Obama osallistui hänen esittämäänsä kappaleeseen ”Sweet Home Chicago”.

Uran päättyminen ja kuolema

King soitti vielä pitkään yli 70-vuotiaaksi yli 250 konsertin vuositahdilla, mutta täytettyään 80 hänen kiertuemääränsä alkoi pudota. Hänen terveytensä heikkeni kohti viimeisiä vuosia. Epävarman esiintymisen jälkeen St. Louisissa huhtikuussa 2014 hänen faninsa ilmaisivat huolensa Kingin romahtaneesta terveydentilasta ja epäilivät tämän sairastavan Alzheimerin tautia tai dementiaa. Saman vuoden lokakuussa Chicagossa 89-vuotias muusikko lyyhistyi maahan kesken esityksen ja peruutti kaikki tulevat keikkansa. B.B. King kuoli nukkuessaan 14.5.2015 Las Vegasissa Nevadassa saattohoidossa jättäen jälkeensä ikuisen musiikillisen perinnön.

Kingin kuoleman jälkeisinä päivinä hänen kaksi tytärtään Karen Williams ja Patty King syyttivät Kingin manageria LaVerne Toneyta ja hänen henkilökohtaista assistenttiaan Myron Johnsonia isänsä murhaamisesta myrkyttämällä. Kingin kuolinpesää hoitanut asianajaja vakuutti kuitenkin julkaisemassaan lausunnossa, ettei väitteille ollut mitään perää. Beale Streetin bluespoika haudattiin kotikaupunkiinsa Mississippin Indianolaan. Sitä ennen tuhannet fanit seurasivat edesmenneen blueslegendan hautajaismenoja Memphisin Beale Streetillä Tenneseessä.