Jazz

Jazz on rakastettu musiikkilaji, jossa pohjana toimi blues, afroamerikkalainen vokaalimusiikki ja spirituaalimusiikki. Jazzia soitetaan useimmiten instrumentaalina, mutta joskus siinä on myös laulua. Jazzia soitetaan tunteella ja jazz-bändien jäsenten välinen vuorovaikutus on vertaansa vailla. Jazz-musiikkiin kuuluu puhallinsoittimet, kuten saksofoni, trumpetti, vetopasuuna, klarinetti ja huilu. Muita jazz-soittimia ovat piano, kitara, sähköurut, vibrafoni ja tietysti rummut. Jazzia soittavat yksittäiset artistit sekä yhtyeet eli big bandit. Bändeissä soittajia on yleensä vähintään kolme.

Jazzin synty

Jazz on jo vanha musiikkilaji. Se syntyi jo 1800-luvulla Amerikan afroamerikkalaisten keskuudessa sisällissodan päätyttyä ja orjuuden loputtua. Tuolloin syntyivät ragtime ja blues, jotka toimivat myöhemmin jazzin pohjana. Musiikki koki jonkin verran muutoksia vuosien varrella ja muotoonsa se oli hahmottunut 1900-luvulla. Vaikka jazzia soittivat alunperin afroamerikkalaiset, ensimmäinen levytysluvan saanut yhtye koostui kuitenkin valkoihoisista muusikoista. Tämä oli vuonna 1917, bändin ollessa Dixieland Jass Band. Bändin myötä jazz tuli tutuksi myös valkoihoisille ja maailmanvalloitus alkoi. Jazz rantautui Suomeen samoihin aikoihin, 20-luvulla. Jazz oli erilaista kuin muut musiikkityylit. Siinä tärkeää osaa piti improvisaatiot, jota ei muissa musiikkityyleissä nähnyt. Jazzin improvisaatio on laajempaa ja haastavampaa kuin muissa musiikin suuntauksissa.

Jazzin muovautuminen eri tyylisuuntiin

Jazz ei kuvaa pelkästään yhdenlaista musiikkia, vaan sillä on monia alalajeja. Yksi näistä on 1930-luvulla kehittynyt swing. 1960-luvulla kehittyi fuusiojazz, johon yhdistettiin popin erilaisia suuntauksia. 1980-luvulla mukaan tuli acid jazz, jossa jazziin yhdistettiin soulia, diskoa, funkia ja jopa hip hopia. Behop oli nopeatempoista jazzia ja nu-jazz taas elektro-jazzia. Avantgarde-jazz on yksi jazzin muodoista, jossa ominaista ovat epäsovinnaiset melodiat ja improvisointi. Siinä käytetään vapaan improvisoinnin lisäksi ennaltamääritettyjä melodioita. Toisaalta improvisaatio ei ole avantgarde-jazzissa pakollista. Avantgarde-jazzissa kokeillaan ja rikotaan rajoja. Soulista, funkista, diskosta ja hip hopista vaikutteita saanut acid jazz on yksi jazzin eri muodoista. Mm. Jamiroquai, Incognito ja Galliano esittävät tämäntyyppistä musiikkia. Tämäntyyppisessä musiikissa käytetään useimmiten basso- ja sähkökitaraa, vaskipuhaltimia, kosketinsoittimia sekä DJ:tä. Lisäksi musiikissa voidaan käyttää skrätsäystä ja sampleja. Tyyli on poikkeava alkuperäiseen jazziin verrattuna. Bebop on nopeatempoista jazzia, jossa käytetään kappaleen omaan melodiaan perustuvaa improvisaatiota. Bebop muodostui 1940-luvun Yhdysvalloissa, kun kunnianhimoiset tummaihoiset muusikot halusivat jotain tavanomaista lähinnä tanssityylistä jazzia haastavampaa.

Jazz-muusikoita

Monien jazz-muusikoiden nimi voi olla tuttu, vaikket edes kuuntelisi jazzia. Nämä muusikot ovat luoneet itselleen uskomattoman uran ja he ovat tulleet tutuiksi ympäri maailman. Yksi tunnetuimmista jazz-muusikoista oli Louis Armstrong. Sinulle saattaa oitis tulla mieleen hänen kappaleensa “What a Wonderful World”. Armstrong soitti trumpettia ja lauloi. Toinen vaikutusvaltainen jazz-muusikko oli Duke Ellington. Hän sävelsi, soitti pianoa ja toimi yhtyeenjohtajana. Ellingtonin tuottamia jazz-kappaleit olivat esimerkiksi Mood Indigo ja Sophisticated Lady.

Jazz-muusikoita

Arvostetuimpiin jazz-laulajiin kuuluu Sarah Vaughan (1924-1990). Hän oli erittäin taitava jazz-tulkitsija tarkalla sävelkorvallaan, vibraton käytöllään ja kolmella oktaavillaan. Hänen uransa alkoi muiden yllyttämämä kykyjenetsintäkilpailusta, jonka ansiosta hänet huomattiin ja haluttiin Eckstinen big bandiin laulamaan. Hän esiintyi Suomessa vuosina 1978 ja 1984. Miles Davis oli kuuluisa jazz-muusikko, joka soitti pääosin trumpettia. Davis soitti myös pianoa, flyygelitorvea ja lauloi. Häntä pidetään yhtenä tärkeimpinä jazzin suunnannäyttäjistä ja vaikutusvaltaisena jazz-musiikin saralla. Tämän päivän muusikoista brittiläinen Michael Bublé esittää niin jazzia kuin perinteitä poppiakin. Hän on menestynyt urallaan hyvin. Jo hänen esikoisalbuminsa löi läpi niin Iso-Britanniassa kuin Kanadassakin. Bublé on palkittu niin Grammyillä ja Juno-palkinnoillakin.