Soulmusiikki

Soulmusiikki on termi, joka otettiin käyttöön kuvaamaan afroamerikkalaista popmusiikkia Yhdysvalloissa sen kehittyessä 1950-, 1960- ja 1970-lukujen aikana. Joidenkin mukaan soul on vain yksi uusi nimitys R&B-musiikille. 1950-luvulla monet uuden sukupolven R&B-artistit tulkitsivat musiikkia uudella tavalla, mikä vetosi erityisesti nuoriin valkoisiin amerikkalaisiin synnyttäen lopulta rock and rollina tunnetun musiikkityylin. Siinä missä Chuck Berry, Little Richard, Ray Charles ja muut veivät musiikkia kohtia rockia, jonka ilmentymänä voidaan pitää Elvis Presleyn tapaisia esiintyjiä, soul on ennemminkin paluuta musiikin afroamerikkalaisille juurille gospelin ja bluesin pariin.

Gospelista souliin

Soulmusiikille tyypillistä on intensiivinen laulaminen, kirkkokuoroista tuttu vastavuoroisuus ja omaleimainen sävelkulku. Ray Charles teki ensimmäisenä puhtaista gospelkappaleista maallistuneempia versioita 1950-luvulla. Soulmusiikin suosio lähti laajenemaan räjähdysmäisesti Etelävaltioista lähtöisten olevien muusikkojen kuten James Brownin ja Etelävaltioiden musiikkiin keskittyneiden levy-yhtiöiden kuten Stax/Voltin kautta. 1960-luvulla soul saavutti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa suuren suosion valtaväestön keskuudessa, ja tämä suosio on säilynyt yhä näihin päiviin saakka monien artistien suhteen.

Gospelmusiikin muutos souliksi kulminoitui kuitenkin todella vasta soulin kuningattareksikin tituleeratun Aretha Franklinin myötä. Franklin oli työskennellyt kuusi vuotta Columbia Recordsilla, mutta siirryttyään Atlantic Recordsille hän nousi soulin valtaistuimelle vuoden 1967 hiteillään ”I Never Loved a Man (the Way I Love You) ja ”Respect”. James Brown alkoi kehittää soulia rytmikkäämpään suuntaan 1960-luvulla, ja tästä syntyi lopulta funkmusiikki vuosikymmenen loppupuolella.

1960-luvun hittikoneena toimineen Motown-levy-yhtiön tuottama musiikki nähdään myös soulina. Motown tuotti ulos kevyempää popmusiikkia kuten esimerkiksi The Supremes -yhtyeen tuotantoa, mutta myös enemmän gospeliin kallellaan olevia artisteja kuten The Countours, Marvin Gaye ja Stevie Wonder. Mutta Motown teki kappaleista siistitympiä ja helpommin vastaanotettavia, koska levy-yhtiön kohdeyleisö on valkoiset teinit. Gaye ja Wonder merkitsivät omalta osaltaan muutosta soulmusiikin tuotannossa, koska heidän myötään alettiin tuottaa yksittäisten kappaleiden sijaan kokonaisia albumeja.

Samaan aikaan kun Yhdysvaltain kansalaisoikeusliike kasvatti suosiotaan, nousivat myös afroamerikkalaiset artistit poliittisesti tietoisemmiksi. Tämä tuli ilmi myös syvästi henkilökohtaiseen ilmaisuun perustuvassa musiikissa, josta kenties kohokohtana oli James Brownin vuonna 1968 julkaisema ”Say It Loud – I’m Black and I’m Proud (Part 1)”.

Tennesseen Memphisissä sijaitseva Stax/Volt Records -levy-yhtiö perustui suoraviivaiselle soulmusiikille. Otis Reddingin ja Isaac Hayesin kaltaiset laulajat huusivat, karjuivat, rukoilivat, polkivat jalkaansa ja itkivät samaan tapaan kuin syvän etelän bluesmusiikkia huutamalla laulaneet artistit olivat aiemmin bluesin syntyaikoina tehneet. Jerry Wexler ja hänen Atlantic Records -levy-yhtiönsä levyttivät Aretha Franklinin ja Wilson Pickettin musiikkia Alabaman Florencen Fame Studiosissa, missä kappaleiden sovitukset tehtiin spontaanisti ja väljästi, vahvoihin puhallinosioihin yhdistettiin funktyylisiä rytmisektioita.

Kohti uusia tyylisuuntia

Soulia kehitettiin eri suuntiin eri puolilla Amerikkaa. Suurissa kaupungeissa kuten New Yorkissa, Philadelphiassa ja Chicagossa musiikki keskittyi laulun vuorovaikutukseen ja hiottuun tuotantoon. Detroitissa Motown keskittyi luomaan pop-suuntautunutta äänimaailmaa, johon vaikutti yhtäläisesti gospel, R&B ja rock and roll. Etelässä musiikista tuli raskaampaa ja kovempaa, se luotti synkopointuihin rytmeihin, raakaan lauluun ja huutaviin puhallinsoittimiin. Kaikki nämä erilaiset tyylit muodostivat yhdessä soulin, joka hallitsi afroamerikkalaisen musiikin listoja koko 1960-luvun ajan. 1960-luvun lopun jälkeen soul alkoi pirstaloitua uusiin tyylisuuntiin.

Soulista on tullut pysyvä osa amerikkalaista popkulttuuria kuvaavassa sanastossa. Soulmusiikin suora tunteikas tulkinta, etninen ylpeys ja kunnioitus omia taiteellisia lähteitään kohtaan ovat vaikuttaneet voimakkaasti muusikoihin ympäri maailmaa. Sen voima ja persoonallisuus ovat vaikuttaneet eri muodoissaan muun muassa diskon, funkin ja hip hopin kehittymiseen, kaikki nämä tyylit ovat olemassa nimenomaan soulin ansiosta.