Latinalais-amerikkalainen musiikki

Latinalais-amerikkalainen musiikki

Latinalaisen Amerikan erilaiset musiikkityylit ovat valloittaneet maailmaa jo vuosikymmenien ajan, ja mikseivät valloittaisi. Tarttuvat melodiat ja tanssittavat rytmit ovat juuri sitä mitä monet musiikilta haluavat. Vaikutteita latinomusiikki on saanut monitahoisesti muun muassa afrikkalaisesta musiikista, ja myös eurooppalaiset vaikutteet ovat leimanneet sitä. Alkuperäiskansojen musiikki on vaikuttanut lähinnä perulaiseen ja ecuadorilaiseen musiikkiin. Se mitä tarkastelemme nyt lähemmin, on se latinomusiikki joka on lyönyt itsensä läpi maailmanlaajuisesti erityisesti yhdysvaltalaisten latinomaahanmuuttajien toimesta aikoinaan. Lähdetäänpä katsomaan hieman mistä kaikki sai alkunsa, ja miten tämä musiikkigenre on eri vuosikymmeninä saanut jalansijaa. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen aihe, joka kiinnostaa varmasti monia. Musiikkiin liittyy vahvasti yhteisöllisyys, joka näkyy niin esiintymisessä kuin kuuntelijoiden joukossa.

Latinomusiikki 1940-1970 -luvuilla

Koko termi “latinomusiikki” on oikeastaan saanut alkunsa, kun 1940-luvulta lähtien latinalaisamerikkalaiset muusikot kasvattivat vaikutustaan Yhdysvaltojen musiikkimarkkinoilla yhä enemmän ja enemmän. Sen aikaiset musiikilliset uranuurtajat, kuten Xavier Cugat ja Tito Puente, tutustuttivat toisen maailmansodan traumoista kärsivät amerikkalaiset aivan uudenlaiseen kulttuuriin – ja samalla musiikkiin. Mikä olisikaan parempi keino unohtaa huolet, kuin kuunnella tätä rytmikästä, latinalaisamerikkalaista musiikkia! 1950-luvulla puhuttiin jo suoranaisesta mambo-kuumeesta, kun Pérez Prado loi hittikappaleensa “Mambo No. 5” ja “Mambo No. 8”. Ensiksi mainitustahan Lou Bega muuten teki todella suositun cover-hitin pari vuosikymmentä sitten. Kuubalainen musiikki taas löi itsensä läpi, kun kuubalaissyntyinen Moisés Simons sävelsi kappaleen “The Peanut Vendor”, joka oli ensimmäinen miljoonia myynyt kuubalaisen musiikin single – toki vieläkin kuuluisampana kuubalaisena sävellyksenä voidaan pitää ehkä “Guantanameraa”. Unohtaa ei sovi myöskään brasilialaista bossa novaa, joka saavutti ensin suosiota Latinalaisessa Amerikassa, ja josta sittemmin tuli myös kansainvälistä trendimusiikkia. Tuolloin aloitteli vuosikymmeniä kestänyttä menestyksen siivittämää uraansa myös sellainen latinorockin pioneeri kuin Carlos Santana; tämän taitavan kitaristin suosiolle ei loppua näy.

1970- ja 1990-luvut

1970-luvulla salsamusiikista alkoi tulla hallitseva latinogenren osa, ja levy-yhtiö Fania Records voi ottaa kunnian salsan suosituksi tekemisestä; sellaiset esiintyjät kuin Celia Cruz ja Rubén Blades valloittivat yhä suurempia yleisöjä. Vuosikymmenen loppupuolella sellainen kuuluisuus kuin Julio Iglesias vakiinnutti asemansa laulajana sekä Latinalaisessa Amerikassa että Yhdysvalloissa, ja myöhemmin myös Euroopassa. Iglesias on todellinen maailmantähti edelleen, ja pelkästään levymyynnillä mitattuna ehdottomasti yksi maailman eniten myyneistä espanjankielisistä laulajista. 1980-luvulle tultaessa latinoballadeista tuli tämän musiikkigenren suosituin muoto hitaampine rytmeineen ja romanttisine lyriikoineen; sellaiset tähdet kuten Juan Gabriel, José José, ja myös edelleen Julio Iglesias, hallitsivat levylistoja. Boleromusiikki alkoi 90-luvulla elvyttää suosiotaan varsinkin nuoremman yleisön keskuudessa. Vuosikymmenen puolivälissä tutut nimet kuten Ricky Martin, Shakira ja  Enrique “Julion poika” Iglesias hallitsivat latino-popmusiikin kenttää. Samoihin aikoihin muutama italialainen artisti, kuten Eros Ramazzotti ja Laura Pausini, yllättivät levyttämällä suosituista hiteistään espanjankielisiä versioita – ja tekivät näin onnistuneen valloituksen latinomusiikin saralla!

1970- ja 1990-luvut

1970- ja 1990-luvut

Vuosituhannen tällä puolen

Kun sitten päästiin 2000-luvun puolelle, alkoivat taas uudenlaiset latinomusiikin genret rantautua maailman musiikkikentälle, ja tällä kertaa niissä oli selviä tanssillisia piirteitä jopa enemmän kuin ennen. Valtaa saivat nopeatempoiset rytmit, ja oli aika heittää hyvästit romanttisille balladilauluille. Esimerkiksi mukaansatempaava reggaetón, hyvin urbaani ja tanssittava latinomusiikin laji, valloittaa myös Suomessa. Muita viime vuosikymmenenä jalansijaa saaneet lajit ovat electropop, urbano ja banda. Vuonna 2018 latinomusiikki saavutti Yhdysvalloissa 9,4 prosentin osuuden kaikesta musiikkialbumien kuuntelusta, ohittaen ensimmäistä kertaa country-musiikkigenren tuossa maassa – ja sitä voidaan pitää melkoisena saavutuksena. Miljoonat latinomusiikin kuuntelijat eivät tosiaan voi olla väärässä: tämä musiikki menee suoraan sydämeen!